Tapahtumien paikka oli kerrostalon asunto. Asunto oli perus vuokrakämppä, jossa kaikki huoneet lähtevät pitkänmallisesta eteisestä, jonka päässä on ulko-ovi ja toisessa vessan ovi. Vastakkaisilla sivuilla ovat keittiön ja makuuhuoneen ovet ja toisella seinustalla olohuoneen ovisuu. Asunnossa oli lisäkseni kolme pientä koiraa. Olin hoitamassa koiria.
Muistan unesta sen, että istuin yhden koiran kanssa olohuoneessa. Kuulin keittiöstä jotain outoa ääntä ja menin katsomaan onko kahdella muulla koiralla jokin hätä. Päästyäni eteiseen vessan oven kohdalle vastaani juoksi yksi koirista. Keittiössä pikku koirista isoin katsoi keittiöön ja peruutti hiljalleen pois huoneesta. Kumarruin ja kosketin koiran selkää silittääkseni sitä ja sanoin "mikä hätänä". Katsoin itsekkin keittiöön ja jostain kuului jotain vaimeaa ulinaa. Mietin mitä se on, sillä se ei kuulostanut koirankaan ulinalta. Mielessäni kävi, jos jääkaappi on rikki ja siitä lähtee outoa ääntä.
Samassa silittämäni koira juoksi vessan ovelle ja pujahti vaivoin auki olevasta ovesta pimeään vessaan. Käännyin ja menin sen perässä. Avasin vessan oven kokonaan, sytytin wc:n valon ja menin sisään. Kumarruin ottamaan koiran syliini. Nousin ylös. Juuri kun olin kääntymässä näin sivusilmälläni kuin ihmishahmon vilahtavan silmänräpäyksessä sivuttain ovisuun editse. En ehtinyt kunnolla edes tajuta nähneeni ihmisen, kun ovi työntyi melkein kiinni. Mietin mitä ihmettä oikein näin, koska asunnossa ei ollut muita ja selvästi näin jonkun.
Avasin oven ja ajattelin mennä olohuoneeseen katsomaan oliko sielä joku, koska sivuttain olleen hahmon menosuunta näytti olevan sinnepäin. Astuin eteisestä kynnyksen yli olohuoneeseen. Katsoin huoneeseen, mutten nähnyt ketään. Yhtäkkiä kuulin jotain selkäni takaa eteisestä. Käännyin ympäri. Käden mitan päässä ilmassa leijui ihminen/aave. Sen raajat roikkuivat sivuilla ja pää retkotti taaksepäin. Samalla se katsoi suoraan minuun...
Samassa heräsin avokin ravisteluun ja kuulin vielä viimeiset tuskaiset vaikerrukset kaikuvan kurkustani painajaisen nähtyäni. Mietin miksi kummitus oli näkynyt vessasta ja oven lennähtäneen kiinni. Tajusin, että se liikkui niin nopeasti, että sen täytyi "pysähtyä" liikuttaakseen esineitä tai se muuten ilmaantui liikuttaessaan esineitä.
Erikoisinta tässä kaikessa oli se, että aave oli yksi mies työpaikalta, joka on hiljan tullut työskentelemään työpisteellemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti