Nonnih tuli sitte nähtyä semmonen tavallinen painajainen, josson ne perusmöröt. Erikoisen unesta tekee se, etten muista nähneeni unta niistä "perusmöröistä". Mitä ne on? Jokanen ne tietää. Unessa näin muumion, frankensteinin ja susimiehen jne.
Tämän koko possen puikoissa hääri Edward Mordrake. Törmäsin henkilöön American Horror Story tv-sarjassa. En ole sarjaa katsonut kuukausiin. Hieman avaan mysteerisen miehen minää kertomalla miehen olleen aatelinen englantilais herra 1800 luvun puolelta. Herran takaraivossa kerrotaan olleen syntyjään kasvot, jotka kuiskivat hänelle pirullisia ajatuksia. Mordrake oli ylväs ja hyvin lukenut mies, joka tuli hulluksi "toisen minän" kuiskimien asioiden vuoksi. Hän joutui hullujen huoneelle, josta karkasi ja liittyi friikkisirkukseen. Eräänä halloween aattona pirulliset kasvot saivat hänet murhaamaan friikkisirkuksen esiintyjät ja itsensä.
Sirkusväen uskomuksen mukaan esiintyminen halloween aattona saattaa herättää Mordraken. Ilmestyttyään hän vie esiintyjän mukanaan.... Herralla siis on kyky ilmestyä minne milloinkin. Sen takia kerroin mikä mies on.
Unessa olimme suljettuina avokkini kanssa ränsistyneeseen jenkkiläiseen 1800-luvun puutaloon. Talossa heilui kyseinen Eddy ja koitimme parhaamme välttää, ettei hän meitä näkisi. Pääsimme puikahtamaan ulos eräästä avoimesta ikkunasta ja juoksimme pimeyden turvin metsään. Metsässä meitä tuli vastaan muumio ja frankenstein. Meilkein juoksin niitä päin ja pari nopeaa askelta taaksepäin sai minut kompastumaan. Perässäni tullut avokki ei kaatunut, mutta kirkaisi. Samassa Mordrake ilmestyi luoksemme. Kerran sormiaan napsautettua hän sai meidät siirtymään / ilmestymään takaisin taloon.
Hetken keräsimme järjen riekaleita ja päätimme yrittää pakoa toiselta puolen taloa. Tiesimme talon takana olevan rauniotuneita kivitaloja. Suunnittelimme piiloutuvamme raunioihin ja väijjyvämme niiden turvissa aamuun saakka.
Talon takaovi oli niin haperossa kunnossa, että sen murtaminen oli helppoa. Kurkistelimme ovesta ja reitin näyttäessä selvältä pingoimme lähimmän raunioin suojaan. Sortuneen kiviseinän ylitse näimme vaeltelevan frankyn, mummiksen ja susiukon. Heidän mentyään ohi päätimme hivuttautua uloimpaan rauniotaloon. Varoen edeten pääsimme perille. Samassa vierellemme ilmestyi Mordrake. Hän mumisi jotain, napsautti sormiaan ja... Uni loppui. Ilmeisesti pääsimme hengestämme.
En herännyt paniikissa, enkä ahdistuneena. Oli erikoista nähdä Mordrake unessa, vaikken ollut koko henkilöä ajatellut kuukausiin. Samaten klassiset monsterit olivat ensimmäistä kertaa unessa. Jos olisin unessa tajunnut näkeväni unta, olisin varmasti mennyt paiskaamaan ylävitoset monsuille ja kysynyt miten menee. :oD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti