En ollut unessa, mutta näin kaiken unessa olevan miehen silmin ja jollain omituisella tavalla ajattelin hänen ajatuksin. Ehkäpä juuri sen takia koin unen tosi ahdistavaksi, koska tunsin olevani itse unessa. Sinänsä "hassua" unessa oli, että muistan huoneiston pohjapiirroksen, vaikken muista koskaan asuneeni vastaavanlaisessa asunnossa.

Mies asui kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Hän oli muuttamassa ensimmäiseen kerrokseen. Muutto oli sen verran pitkällä, että tavarat oli jo viety uuteen huoneistoon. Osa niistä oli asettamatta paikoilleen ja laatikot olivat olohuoneen seinustalla ja käytävällä sisäänkäynnin molemmin puolin.

Mies oli asunut uudessa asunnossa jo muutaman päivän. Hän ei ollut vielä luovuttanut edellisen asunnon avaimia pois. Joka päivä hän oli järjestellyt tavaroita paikoilleen. Eräänä iltana järjestellessään hän huomasi, että wc:n ovi on aina raollaan. Aiemmin hän ei ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta kun hän ajatteli asiaa hän oli varma sulkeneensa oven joskus. Niinpä hän laittoi oven kiinni ajatuksen kanssa ja jatkoi laatikoiden kanssa tallustelua keittiön ja olohuoneen välillä.

Hetken kuluttua mies oli viemässä tavaroita vessaan, kun hän huomasi oven olevan taas raollaan. Hän avasi oven ja ryhtyi tutkimaan lukkoa. "Ehkä lukon kieli ei mennyt karmissa olevaan reikään kunnolla", mies mietti. Hän laittoi oven kiinni. Ovi meni kiinni ja kieli loksahti koloonsa, joten vika ei ollut siinä. "Ehkä kieli oli jotenkin löysä ja antoi periksi...hmmm... ", minä / mies pohti asiaa. Hän sulki oven kunnolla painaen ja nykien kahvasta. Ovi pysyi kiinni. Loppuiltana hän ei kiinnittänyt asiaan huomiota. Aamulla wc:n ovi oli kiinni. Hän suoritti aamutoimet, sulki vessan oven kunnolla ja lähti töihin.

Töistä palattuaan mies näki heti sisään astuttuaan, että ovi oli taas raollaan. Hän ajatteli, että nyt oli tehtävä jotain järeämpää. Niimpä illalla nukkumaan mennessä hän sulki oven ja laittoi keittiön tuolin oven eteen, sekä nosti painavan laatikon istuimelle.

Aamulla herättyään mies muisti tuolin. Innokkaana ja itsevarmana hän ajatteli, että eipä ole ovi enää raollaan. Hän nousi sängystä ja oli menossa vessaan. Kulman takaa käytävälle astuessaan hän näki oven olevan raollaan ja tuolin siirtyneen. Mies pelästyi, astui muutaman askeleen taaksepäin ja kaatui takamukselleen. Hänen asunnossaan kummitteli. Hän oli aivan varma, että jokin tuli vessasta öisin asuntoon.

Illalla miehen tyttöystävä tuli yökylään. Mies ei kertonut vessan ovesta. Illan päätteeksi he kävivät nukkumaan. Keskellä yötä mies havahtui unestaan. Vierellään hän kuuli tyttöystävänsä hengittävän (<-- toi tuli mieleen ku heräsin) pelottavasti. Hän oli varma, että kummitus oli huoneessa ja yritti saada tytön valtaansa. Minä/mies makasi peiton alla paniikissa tutisten. Varovasti komensin "kä-kä...käsken sinua kummitus lopettamaan...!!! Mene pois!!". Tökin tyttöä hereille, mutta hän ei toennut. Jatkoin vielä kovemmin tökkäyksin ja hän heräsi, niin minäkin unestani...

Herätin avokin ja sanoin, että näin painajaista. Avokki tokas, että oli just kuullu mun jotain vaikertavan unissani ja aikoneen herättää mut, kun jo ite heräsin.