Yöllä heräsin painajaiseen ja tavan mukaan sitä jankkasin mielessäni hetken, että muistaisin sen aamulla. Herätessä yöllä en muistanut unen alkua, mutta aamulla muistin unen alkua lukuunottamatta.

Kylmänä pimeänä talvi-iltana olin Raippaluodossa. Asustelin sielä teini iän eli semmoisen 8 vuotta. Jostain syystä olin palannut tuohon paikkaan. Joku oli aurannut traktorilla lumet talon pihassa. Ajattelin ottavani lumet pois seinustalta vesihanan kohdalta, jotta hanasta saa otettua vettä saunaan. Vierelläni oli entisen tyttöystävän (2010 vuoden paikkeilta) ja minun yhteinen chihuahua koira. Koira oli kytketty talutusnaruun, jonka toinen pää oli kiinni seinässä. Siinä lapion kanssa heittelin lunta pois seinustalta. Välillä vilkaisin koiraa, joka haukkui metsään päin. Välillä koira lopetti haukkumisen. Katsoin sitä ja se hivuttautui hivenen eteenpäin metsän suuntaan ja jatkoi haukkumista. Sama toistui vielä pari kertaa. Lopulta lopetin lumityöt ja mietin mitähän sielä pimeässä metsässä on. Ajattelin, että on parasta lopettaa lumityöt ja mennä sisälle. Laitoin lapion nojaamaan seinustaa vasten ja irrotin talutusnarun toisen pään seinästä. Lyhyin nykäisyin vedin koiraa puoleeni ja komensin tulemaan kanssani sisälle. Kävelin kohti porraspäätä ja koira vastahakoisesti räksyttäen tuli perässä. Päästyäni melkein portaille näin jonkun mustan syöksyvän koiraa kohti. Samassa näin miten flexin toinen pää kohosi korkeuksiin. Säikähdin aivan jumalattomasti, kun koira lennähti korkeuksiin ja katosi pimeyteen. Heitin irti flexistä ja lähdin juoksemaan sisälle...

Hmmm... Tästä unesta joku voisi säikähtää ja pitää sitä enneunena, koska uni liittyy terveyteen. Joskaan en itse niin ajattele ja toivon todellakin, ettei kyseessä ole muuta kuin uni. Paremminkin miellän unen vain alitajunnan viestiksi... Toisinaan minulla on vatsa kipeä...

En muista unesta paljoakaan, jos edes vähääkään. Olin kotona avopuolison kanssa ja makoilimme sängyllä. Vatsani oli kipeä. Nostin paidan alareunaa hivenen ja toisen käden sormilla painoin alavatsaa. Tunsin jotain kovaa vatsassani. Oikeastaan myös näin kohouman nousevan ja muodostavan neliön muotoisen kuutiomaisen kuvion. Sanoin avopuolisolleni, että nyt on pakko päästä lääkäriin...

Nonnih tuli sitte nähtyä semmonen tavallinen painajainen, josson ne perusmöröt. Erikoisen unesta tekee se, etten muista nähneeni unta niistä "perusmöröistä". Mitä ne on? Jokanen ne tietää. Unessa näin muumion, frankensteinin ja susimiehen jne.

Tämän koko possen puikoissa hääri Edward Mordrake. Törmäsin henkilöön American Horror Story tv-sarjassa. En ole sarjaa katsonut kuukausiin. Hieman avaan mysteerisen miehen minää kertomalla miehen olleen aatelinen englantilais herra 1800 luvun puolelta. Herran takaraivossa kerrotaan olleen syntyjään kasvot, jotka kuiskivat hänelle pirullisia ajatuksia. Mordrake oli ylväs ja hyvin lukenut mies, joka tuli hulluksi "toisen minän" kuiskimien asioiden vuoksi. Hän joutui hullujen huoneelle, josta karkasi ja liittyi friikkisirkukseen. Eräänä halloween aattona pirulliset kasvot saivat hänet murhaamaan friikkisirkuksen esiintyjät ja itsensä.

Sirkusväen uskomuksen mukaan esiintyminen halloween aattona saattaa herättää Mordraken. Ilmestyttyään hän vie esiintyjän mukanaan.... Herralla siis on kyky ilmestyä minne milloinkin. Sen takia kerroin mikä mies on.

Unessa olimme suljettuina avokkini kanssa ränsistyneeseen jenkkiläiseen 1800-luvun puutaloon. Talossa heilui kyseinen Eddy ja koitimme parhaamme välttää, ettei hän meitä näkisi. Pääsimme puikahtamaan ulos eräästä avoimesta ikkunasta ja juoksimme pimeyden turvin metsään. Metsässä meitä tuli vastaan muumio ja frankenstein. Meilkein juoksin niitä päin ja pari nopeaa askelta taaksepäin sai minut kompastumaan. Perässäni tullut avokki ei kaatunut, mutta kirkaisi. Samassa Mordrake ilmestyi luoksemme. Kerran sormiaan napsautettua hän sai meidät siirtymään / ilmestymään takaisin taloon.

Hetken keräsimme järjen riekaleita ja päätimme yrittää pakoa toiselta puolen taloa. Tiesimme talon takana olevan rauniotuneita kivitaloja. Suunnittelimme piiloutuvamme raunioihin ja väijjyvämme niiden turvissa aamuun saakka.

Talon takaovi oli niin haperossa kunnossa, että sen murtaminen oli helppoa. Kurkistelimme ovesta ja reitin näyttäessä selvältä pingoimme lähimmän raunioin suojaan. Sortuneen kiviseinän ylitse näimme vaeltelevan frankyn, mummiksen ja susiukon. Heidän mentyään ohi päätimme hivuttautua uloimpaan rauniotaloon. Varoen edeten pääsimme perille. Samassa vierellemme ilmestyi Mordrake. Hän mumisi jotain, napsautti sormiaan ja... Uni loppui. Ilmeisesti pääsimme hengestämme.

En herännyt paniikissa, enkä ahdistuneena. Oli erikoista nähdä Mordrake unessa, vaikken ollut koko henkilöä ajatellut kuukausiin. Samaten klassiset monsterit olivat ensimmäistä kertaa unessa. Jos olisin unessa tajunnut näkeväni unta, olisin varmasti mennyt paiskaamaan ylävitoset monsuille ja kysynyt miten menee. :oD