Kuuluin palokuntaan, joka oli saanut hälytyksen hylätylle teollisuusalueelle. Alue sijaitsi syrjässä metsäisen alueen reunalla. Siellä oli monia korkeita tehdasrakennuksia. Kiidimme paikalle paloautolla, jossa oli nostolava.
Ajoimme osoitetta vastaavaan rakennuksen luo. Emme nähneet ulkopuolelta mitään, joten kuljettaja ajoi sisään tehtaan suuresta oviaukosta. Sisällä oli valtaisa suuri tila. Tila ei kuitenkaan ollut avonainen. Tehtaan ylempien kerroksien reunoille oli vedetty köydet. Köysiin oli laitettu kiinni vierekkäin isoja pahveja, jotka peittivät näkyvyyden. Myös koko avoimen hallin poikki oli pujoteltu köysiä ja niiden päälle laitettu pahveja. Tavallaan koko hallin ensimmäinen kerros oli erotettu tuolla pahvilattialla, joka kulki noin viiden metrin korkeudessa lattiasta.
Olimme kaikki äimistyneitä pahvivirityksestä. Ihmettelimme mikä sen tarkoitus on, kunnes samassa pohdinta muuttui huoleen hälytyksestä kuullessamme epämääräistä huuto toisesta kerroksesta. Päätimme, että jonkun on mentävä nostokoriin ja hänet nostetaan pahvikaton läpi ja katsomaan toiseen kerrokseen mistä ääni tulee.
Nousin koriin ja korin noustessa muistin, etten pidä korkeista paikoista. Lava nousi pahvikatto viritelmän läpi ja osa pahveista putosi alas. Osa alhaalla olijoista yritti seurata pudonneiden pahvien välistä nousuani. Päästyäni toisen kerroksen kohdalle kurkistin pahvien välistä. Takana oli täysi pimeys, eikä sieltä kuulunut enää mitään.
Samassa kuulin rakennuksen ulkopuolelta ihmisten huutoa, joka tuntui lähentyvän rakennusta. Näin eräästä ikkunasta lähestyvän possen juoksevan taloa kohti. Porukalla oli käsissään erilaisia lyömäaseita. Pesäpallomailoja, putkia, lautoja jne. Kasvojen edessä heillä oli naamareita ja huppuja ja joillain oli kasvomaalaukset. Huusin alakertaan, että hallin ovet heti säppiin. Miehet laittoivat ovet kiinni. Hyppäsin korista toiseen kerrokseen ja huusin porukalle, että etsikää toinen reitti ulos. Samassa ovi murtui auki ja osa miehistä joutui possen hakkaamisen kohteeksi. Muut juoksivat minne ehtivät. Itse lähdin juoksemaan mahdollisimman kauas. Pääsin rakennuksen toiselle laitaan ja laskeuduin talon ulkopuolella olevia paloportaita alas. Päästyäni alas vieressä ollut ovi aukesi ja ovesta putkahti yksi palomiehistä. Huusin, "äkkiä metsään suojaan!" ja lähdimme juoksuun. Miehen yllä oli varusteet, kun taas itselläni ei niitä ollut. Hänen juoksunsa muistutti enemmänkin harppomista. Muutaman kymmenen metrin jälkeen ovesta tuli posse heiluttaen aseitaan. En ehtinyt itsekkään vielä metsänlaitaan, kun kuulin riemunremakan ja tuskan huudot, kun posse tavoitti palomiehen ja hakkasi tätä.
Saavutin metsänlaidan ja samassa mätkähdin maahan. Jalkojeni ympärille oli heitetty jonkinlainen köysi, jonka päissä oli pallot. Yritin repiä köyttä auki. Tunsin, kuinka karkea köysi raapi ihoani verille, mutta jatkoin vimmaisesti repimistä. En ehtinyt saada edes köyttä auki, kun porukan ensimmäinen juoksi luokseni. Irvokkaasti hymyillen hän katsoi minua. Huusin, että painuvat helvettiin, että tapan koko raukkamaisen porukan. Tyypin kasvoille nousi viha ja hän paljasti hampaansa ja muris samalla kohottaen nuijansa ja lyöden minua päähän.
